Anna Jansson- Varjo kannoillasi

Anna Jansson- Varjo kannoillasi

Burnoutista toipumassa oleva Sara alkaa saada outoja puheluita. Se ei voi tietää hyvää. Häntä vainotaan myös muilla tavoilla. Joku valehtelee ja juonittelee hänen lähellään, joku hänen tuttunsa. Kuka se voisi olla?

Kristoffer Bark on tutkinnassa mukana ja selvittää erään Saran läheisen kuolemaa. Mikä on murhamotiivi? Onko Sara uhri vai kenties itse murhannut läheisensä?

Nimettömät puhelut ja sairasvakuutuskassan maksun lopetus. Mistä on kyse, Sara ihmettelee. Miten hän kykenee elättämään itsensä ja lapsensa?

Asiat etenevät siihen suuntaan, että Saran ympäriltä kuolee lisää hänen läheisiään. Sara ei kestä enempää. Miten asiat ratkeavat. Saako poliisi syyllisen kiinni?

Varjo kannoillasi on hyvä kirja! Se kuvaa hyvin masentuneen ihmisen vointia. Kuinka koti on siivoton, kun on niin väsymyksen syövereissä. Kirjassa kuvataan pakkomielteisen ihmisen käytöstä ja se tulee erottaa rakkaudesta. Niin kirjassa juuri toimittiin. Pakkomielteen kohteena oleminen ei ole mikään kiva juttu, milloin olisikaan. Kirja piti otteessaan mielenkiintoisilla juonteen käänteillään.

Kirja saa minulta 🌲/5

Harriet Tyce - Veriappelsiini

Lukemani kirja: Harriet Tyce – Veriappelsiini

 

Veriappelsiini kertoo Alisonista, joka on rikosasianajaja. Hän saa ensimmäisen murhajuttunsa puolustettavakseen. Onko hänen elämänsä unelmaa? Mitä jos rikoksia tapahtuu hänen lähipiirissään, miten hän niihin suhtautuu ja mitä tekee oman hyvinvointinsa eteen? Entä mitä kirjan nimi veriappelsiini symboloi?

Yksi ei kuuntele naista, vaan pitää häntä otteessaan seksin avulla. Nainen ei voi vastustaa miestä, vaikka haluaakin lopettaa suhteen. Mies uhkaa jättävän naisen, jos hän ei kuuntele miestä.

Mies kohtelee kaltoin ja syöttää valheita naisen mielelle. Suhteen tasapaino ei ole kohdallaan myöskään toisessa parisuhteessa. Tehdään ihana ele, mutta totuus on kuitenkin synkempi sen eleen takana. Pahinta on, kun nainen saa tietää teon ja puolustelee miestään, vaikka mies on tehnyt naista kohtaan hirveän vääryyden. Parisuhteessa on selkeästi vallankäyttöön liittyviä ongelmia.

Otteita kirjasta:

“En keksi hänen kutsulleen mitään muuta syytä kuin sen, että hän halusi näpäyttää minua leveilemällä toisella naisella silmieni edessä, enkä suostu pelaamaan sitä peliä enää.”

“Ei se niin voi olla. Ei hän tekisi minulle niin, uskottelisi välittävänsä minusta, kohtelisi minua ihanasti ja samaan aikaan pitäisi minua pilkkanaan.”

“Ehkä se kuuluu jollakin erottamattomalla tavalla osaksi peruukkia ja kaapua: töissä pystyy ottamaan silmää räpäyttämättä vastaan miten paljon paskaa tahansa, mutta oikeussalien ulkopuolisessa maailmassa siihen vain hukkuu.”

Nämä kirjasta kirjoittamani otteet kuvaavat hyvin kirjan tunnemaailmaa. Näissä otteissa näette, että kirjassa leikitään toisen tunteilla ja kerrotaan, että on vaikeuksia kestää työn ulkopuolella kaikkia vastoinkäymisiä. Missä menee raja? Milloin on syytä taistella vastaan?

Kirja nostaa esille myös seuraavia kysymyksiä:

Mitä voit tehdä, kun kumppanisi kieroilee ja juonittelee sekä vetelee naruista sinun elämäsi kulisseissa aiheuttaen sinulle mielipahaa, suorastaan henkistä väkivaltaa? Entä, jos hän aiheuttaa sinulle fyysistä väkivaltaa, mitä teet? Jos suoraan puhuminen ei tuota tulosta, mitä enää voit tehdä? Onko suhde sen arvoinen, että kärsit rakkauden vuoksi henkisesti? Entä sen, ettet tiedä, voiko toiseen luottaa enää koskaan?

Takaisin veriappelsiiniin. Lapsi leikkaa veitsellä käteensä kuoriessaan veriappelsiinia, ja mies hermostuu tästä syystä naiselle. Nainen kuitenkin luottaa lapseensa, ettei hän toista kertaa loukkaa itseään. Kuinka pitää lapsi erossa aikuisten riidoista, ettei lapseen satu? Jos toinen osoittaa väkivallan merkkejä, eikö hän pystyisi tekemään niin myös lapselle? Mikä on oikea ratkaisu? Tämän kirjan mukaan ratkaisu voi olla synkkä.

Todella hyvä kirja! Annan tälle 5/5, vaikka mietin, että loppu oli kamala. Onko muuta vaihtoehtoa epäterveessä suhteessa kuin tämä, minkä kirja antaa ymmärtää. Haluan uskoa, että on ja niin myös uskonkin.