David Wilkerson - Näky Nyt

Lukukokemuksena Näky Nyt oli seuraavanlainen: Näitä asioita tulemme kohtaamaan ajan saatossa. Mielenkiintoista, mutta todella tuskastuttavaa, kun tapahtuu ikäviä asioita, ja niistä kirjassa ei ollut puute – valitettavasti. Mutta luin kirjan uskollisesti alusta loppuun saakka. Onneksi siinä oli edes joitain toivon pilkahduksia! Onneksi! Miten hurjaa oli lukea, kuinka jotkin näyistä ovat toteutuneet! 

 

Mitä kirja käsittelee 

Kirjassa puhutaan siitä, kuinka Herra harmittelee sitä, kun on antanut vaurautta omalle kansalleen enemmän kuin muille kansoille, mutta kansa on kiittämätön ja palvoo epäjumalia. Jumala on katsonut niitä kauan, mutta nyt hän ei enää kykene siihen. Kansa on saanut useita profeettoja ja vartiomiehiä ja sitä on varoitettu useita kertoja, mutta se pettää yhä vain Jumalaa. Jumala lyö kansaansa, mutta haluaa pelastaa sen, jos he kääntyvät Jumalan puoleen.  

 
“Jos Jumala ei säästänyt muita kansoja, jotka olivat rikkoneet Häntä vastaan, miksi Hän säästäisi Yhdysvallat? Hän tuomitsee meidät aivan kuten Hän tuomitsi Sodoman, Rooman, Kreikan ja joka ainoan kulttuurin, joka on kääntänyt selkänsä Hänelle.” 
 

Jumala on myötätuntoinen rakkaudessaan 

 
“Huomaa, mitä Jumala puhui Hesekielin kautta: "Heittäkää pois päältänne kaikki syntinne... ja tehkää itsellenne uusi sydän ja uusi henki. Ja minkä tähden te kuolisitte, Israelin heimo? Sillä ei ole minulle mieleen kuolevan kuolema, sanoo Herra, Herra. Siis kääntykää, niin te saatte elää." (Hes. 18:31-32) 
 
“Jos joku epäilee Jumalan kykyä tuntea tuskaa, tässä on todiste hänen myötätunnostaan. Myös Hän tuntee surua ja murhetta kuolemasta. Hän puhuu meille tuon raamatunkohdan kautta: "En tunne mielihyvää nähdessäni teidän kärsivän ja kuolevan. Siksi pyydän teitä nyt: kääntykää pois synneistänne ja astukaa elämään." 
 
“Jumala suree erityisesti niitä katastrofeja, jotka kohtaavat viattomia ihmisiä. Voit olla varma, että Jeesus on itkenyt tämän terrori-iskun uhrien vuoksi viime viikkoina. Hänen sanotaan keräävän leiliin kaikki pyhiensä kyyneleet. Uskon, että itse asiassa monet kristittyjen vuodattamat kyyneleet ovat Jumalan omia kyyneleitä, jotka Hänen Henkensä on laittanut meihin. (s. 128-129.) Jumala ei nauti sodista ja Hän suree jokaista uhria. Jeesus on tie, totuus ja elämä. Jumala puhuu elämän puolesta, ei kuoleman. 
 
New Yorkia kohtaavat tapahtumat 
“New Yorkin ylle lankeaa kolmenkymmenen päivän rangaistus tavalla, jollaista maailma ei ole vielä koskaan ennen nähnyt. Jumala panee muurit sortumaan. Kaupungissa esiintyy käsittämätöntä väkivaltaa ja ryöstelyä. Väkivalta on niin raakaa, että se järkyttää koko maailmaa. Katujamme ei tuolloin miehitä vain kansalliskaarti vaan myös nostoväki.” (s. 131). 
 

Näky, joka on toteutunut 

Oma huomioni tähän väliin: Kuinka uskomatonta onkaan, että seuraavat tapahtumat ovat tapahtuneet Los Angelesissa nyt alkuvuodesta 2025: “Ympäri kaupunkia riehuu samanaikaisesti tuhat tulipaloa. Los Angelesin tulipalot rajoittuivat vain muutamaan kaupunginosaan, mutta New York on liekeissä joka puolelta. Times Square roihuaa, ja liekit kohoavat taivaaseen ja näkyvät kilometrien päähän. Paloautot eivät kykene suoriutumaan kaikesta.” (s. 131). 
 
Juna- ja bussiliikenne joudutaan pysäyttämään. Syntyy miljardien dollarien menetykset. Näytökset Broadwayllä lakkautetaan. Liike-elämä pakenee kaupungista kuin tyrehtymätön verenvuoto. Tällaisten asioiden voidaan odottaa tapahtuvan jossakin kolmannen maailman valtiossa mutta ei Yhdysvaltain. (s. 131). 
 
Rakkaudessaan ja armossaan Jumala sallii onnettomuuksien kohdata maata varoittaakseen kaikkia, jotka haluavat kuulla, että Jeesus on tulossa takaisin ja että on aika valmistautua. Hän rakastaa lapsiaan liian paljon antaakseen valtakuntansa toteutua ilman varoitusta. Hän tietää, että ihmiskunta ei halua kuunnella ja että vain maanjäristysten kaltaiset onnettomuudet saavat ihmiset tarkkaavaisiksi. Näitä onnettomuuksia on paljon, ja ne ovat liian tuskallisia unohdettaviksi. Niiden avulla Jumala on lavastanut näyttämön ajan viimeisiä hetkiä varten. Nämä synnytystuskat tulevat yhä toistuvammiksi ja voimakkaammiksi lähestyttäessä viimeistä hetkeä. Yhä useammissa paikoissa esiintyy yhä enemmän nälänhätää, ruttoa ja maanjäristyksiä. Ja kaikki tämä on vasta kärsimysten alkua. Kuitenkin Raamatun sanoma kaikille tosi kristityille on: "Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä" (Luuk. 21:28). (s. 136-137). 
 

Toivon sana
Jos luotat Jumalaan, voit kohdata jokaisen onnettomuuden ja lausua luottavaisena: "Minun Jumalani puhuu tälle maanpiirille, ja Hänen voimansa paljastuu. Minä seison tyynenä ja näen pelastuksen Herrassa." (s. 139) 

Colleen Hoover – Muistoja hänestä

Kenna on 24 tai 25-vuotias nainen, joka on juuri vapautunut vankilasta ja hakeutuu asumaan lähelle tytärtään. Hän menee käymään uuden kotikaupunkinsa baarissa, jossa törmää Ledger nimiseen mieheen. Heidän välillään alkaa tapahtua, mutta onko se sittenkään hyvä asia? 

Kirja on mielenkiintoinen ja hyvin mukaansatempaava. Luin sen parissa viikossa, mikä tarkoittaa minulle erittäin nopeaa lukua. Kirjassa on kuitenkin 413 sivua, ettei ole ihan ohkainen. 

 

Annan kirjalle ⭐ ⭐ ⭐ ⭐ tähteä viidestä 

Kjell Westö-Tritonus

Tritonus liittyy kirjan kapellimestari Thomas Branderin rakennuttamaan rakennukseen, mille hän antaa nimeksi Casa Tritonus. Brander on alkanut vanheta ja menettänyt taitoaan kapellimestarina, mutta mikä saisi Branderin mieltä kohotettua? 

Brander saa uusia ystäviä ja tärkeän tehtävän. Hän kuitenkin kipuilee musiikin ja rakastamansa naisen kanssa, mutta pääseekö hän tasapainoon tässä asiassa? 

Tritonus on ensimmäinen Kjell Westöltä lukemani kirja. Westö osaa kirjoittaa pitäen mielenkiintoa yllä, mutta välillä tekstin luku on raskasta, ei kuitenkaan liian, mutta huomaan eron tämän lukemisessa verrattuna johonkin toiseen sujuvan kirjan lukemisessa. 

Annan kirjalle ⭐ ⭐ ⭐ tähteä viidestä 

Pekka Tölli - Minä näen sinut

Luin Pekka Töllin Minä näen sinut Arvostuksen psykologiaa kirjan. Se on erittäin hyvä opus ja laittaa miettimään muun muassa omia kiintymyssuhdemalleja ja sitä, että osaanko tuoda esille tarpeitani nähdyksi tulemisesta ja olla rehellinen muille siitä, kuka olen, eikä piiloutua eri maskien taakse. 

 

Kirjassa puhutaan myös siitä, kuinka jotkut ihmiset alistavat ylistämällä eli kehuvat sinua vain saadakseen haluamansa. Kenenkään ei tulisi manipuloida toinen toistaan. 

 

“On tärkeä antaa huomiota ihmisen hyville puolille, sillä se mihin kiinnitämme huomiota vahvistuu.” (Tölli, 2024 s. 77). Sekin, kun uskallamme tuoda itsestämme esille joitain asioita niin ne kasvattavat rohkeuttamme ja persoonaamme. Tuomme esimerkiksi esille jotain puhdasta ja kaunista ja kun rakkaudesta käsin niin teemme, niin se lisää ympärillämme rakkautta. 

 

Pätkä kirjasta: 

 

Nähdyksi tulemisen halu ja pelko 

 

Inhimillisen arvostuksen tarve pitää sisällään kiinnostavan jännitteen: toivomme sydämemme pohjasta tulevamme nähdyiksi omana itsenämme, mutta samalla pelkäämme, että näin todella tapahtuu. Aidon minän paljastaminen hirvittää. Mutta miksi? Pelkäämme sitä, että todellisen minämme nähtyään toinen kääntääkin meille selkänsä. Hylkäämisen pelko on yksi suurimmista peloistamme - pelkäämme hylkäämistä melkein kuin kuolemaa. (s. 105) 

 

Parisuhteessa toinen osapuoli saattaa toivoa, että kelpaisi omana itsenään, muttei uskalla pyytää tätä. Mahdolliselta torjunnalta suojautuakseen hän havittelee arvostusta miellyttämällä, joustamalla ja uurastamalla. Mielessään hän odottaa rakkautta, joka kohdistuisi häneen itseensä, ei hänen tekoihinsa. Samalla hän pelkää, ettei ole rakkauden arvoinen. Ihmisenä arvostetuksi tulemisen tarpeen tunnustaminen tuntuu melkoiselta uhkapeliltä: Entä jos kerron kaipaavani hyväksyntää, mutta toinen suhtautuu siihen kylmäkiskoisesti? Tai entä jos saan hetken verran hyväksyvää huomiota, mutta pian toinen kyllästyy tarvitsevuuteeni ja hylkää minut? Entä jos en sittenkään riitä omana itsenäni? Tarpeemme avatessamme syvin minämme on vaarassa tulla hylätyksi, ja sehän todistaisi että olemme kuitenkin lopulta mitättömiä, arvottomia. Hylkäämisen pelossa me ristiriitaisesti pyrimme siihen, että kasvoillemme meitä arvostettaisiin omana itsenämme, mutta emme kuitenkaan näytä omaa itseämme toiselle. Laitamme naamion ja esitämme itseämme. Kätkemme todelliset ajatuksemme, puutteemme ja tarpeemme ja estämme todellista minäämme tulemasta nähdyksi. Saatamme ajatella: "Jos tietäisit, millainen todella olen, kääntyisit saman tien kannoillasi etkä palaisi milloinkaan." Esittelemällä vain täydellisen ihmisen naamiomme vähennämme mahdollisuuksiamme aitoon kohtaamiseen. Toisin sanoen: haluamme tulla nähdyiksi, mutta pelkäämme tulevamme torjutuiksi, ja siksi näytämme vain silotellun puolen itsessämme ja estämme itseämme tule- masta nähdyksi. Tämän seurauksena arvostuksen tarpeemme ei koskaan tyydyty, ellemme näytä todellisia kasvojamme ja elleivät ne tule hymyllä hyväksytyiksi. (s. 105) 

 

Kasvot ja niiden menettäminen 

 

Ihmisen arvokkuutta punnitaan vuorovaikutuksessa. Toisella on mahdollisuus nolata meidät nöyryyttävillä sanoilla tai väheksyä arvoamme jättämällä meidät huomiotta. Tällöin kyse on ihmisyyteemme kohdistuvasta miinusmerkkisestä arvostuksesta, kunnian ja kasvojen menetyksestä. Pyrimme kiivaasti suojelemaan arvokkuuttamme ja välttämään joutumista huonoon valoon. Vuorovaikutusta tutkineen sosiologi Erving Goffmanin mukaan ihmisten välillä tapahtuu "kasvotyötä. Tämä tarkoittaa, että pyrimme hallitsemaan meistä syntyviä mielikuvia esittämällä kuhunkin tilanteeseen soveltuvat kasvot eli halutun puolen itsestämme. 

 

(s. 106) 

 

Tälle kirjalle annan ⭐⭐⭐⭐½/ 5 tähteä